Tietoa

Usein kysyttyä

Aurinkosähkö

Oikein mitoitettu järkevään paikkaan rakennettu aurinkosähköjärjestelmä on kannattava investointi. Aiemmin järjestelmien investointikustannukset olivat suurempia joka heikensi investointien kannattavuutta. Tekniikan kehittyminen ja hintojen lasku on kuitenkin muuttanut tilannetta merkittävästi.

 

Pitkä ja pimeä talvi ei vaikuta vuotuiseen tuottoon niin paljon kuin kuvitellaan. Etelä-Suomessa vuotuinen säteilymäärä on samaa luokkaa kuin esimerkiksi Pohjois-Saksassa. Pitkät valoisat kesäpäivät pidentävät tuotantoaikaa ja lisäksi Suomen kylmä ilmasto parantaa aurinkopaneelien hyötysuhdetta.

 

Datasillalta hankitut toimitiloihin toteutetut järjestelmät suunnitellaan kohteen erityispiirteet huomioiden ja suunnittelussa otetaan huomioon investoinnin kannattavuus. Tarjousten mukana toimitamme tieteelliseen tutkimukseen perustuvat ennusteet järjestelmien tuottamasta sähköenergiasta ja näihin ennusteisiin perustuvat kannattavuuslaskelmat.

 

Lisätietoja aurinkosähkön kannattavuudesta voi lukea esimerkiksi Finsolar-hankkeen kotisivuilta jossa aihetta on käsitelty laajemminkin: Lue lisää

Kesäasunnolla aurinkosähköjärjestelmä yhdistettynä akustoon saattaa hyvinkin riittää ainoaksi energiamuodoksi. Haja-asutusalueilla myös sähköliittymän hankkiminen saattaa olla niin kallista, että aurinkosähkö saattaa olla ainoa mahdollisuus.

 

Taajamissa ja ympärivuotisessa käytössä suurikaan aurinkosähköjärjestelmä ja akusto on vaikea saada riittämään ainoaksi energialähteeksi tai ainakaan taloudellisesti kannattavaksi. Järkevin tapa hyödyntää aurinkosähköä on mitoittaa järjestelmä niin että valtaosa sähköstä saadaan käytettyä paikan päällä. itse tuotettu ja käytetty sähkö pienentää tällöin sähkölaskua ja sähkönsiirtolaskua.

Kyllä. Valtakunnan verkkoon kytketystä aurinkosähköjärjestelmästä tehdään ilmoitus verkkoyhtiölle ja samalla sähköyhtiön kanssa tehdään myös sopimus, joka mahdollistaa sähkön myymisen sähköyhtiölle. Myydyn sähkön taloudellinen hyöty on kuitenkin pienempi kuin itse käytetyn sähkön, koska tällöin ei säästetä enää sähkönsiirtomaksussa. Sähkönsiirtohinnan maksaa aina sähkön käyttäjä verkkoyhtiölle.

Aurinkosähköjärjestelmät eivät vaadi suuri huolto tai ylläpitotoimia. Järjestelmän sijainnista ja olosuhteista riippuen paneelien pesu voi olla tarpeellista aika ajoin. Hyvä aika tilanteen tarkistamiseen on keväällä, kun lumet ovat sulaneet. Risut ja lehdet kannattaa poistaa ja mahdollisesti pinttynyt  lika pestä pois. Samalla on hyvä tarkistaa silmämääräisesti järjestelmän kunto. Jos havaitset rikkoutuneita liittimiä tai paneeleita, ne täytyy korjata kuntoon ammattiasentajan toimesta.


Sähkön tuotantoa kannattaa seurata ja jos tuottomäärät putoavat normaalista poikkeaviksi, säteilyolosuhteet huomioon ottaen, järjestelmän kuntoa ja toimivuutta kannattaa tutkia.

Hyvin toteutetun aurinkosähköjärjestelmän käyttöikä on kymmeniä vuosia. Usein puhutaan 30-40 vuoden käyttöiästä, mutta järjestelmä saattaa kestää pidempäänkin.

 

Useat paneelivalmistajat lupaavat aurinkopaneeleille 25 vuoden tuottotakuun ja 10 vuoden materiaalitakuun. Telineiden ja kiinnikkeiden takuuaika voi olla jopa 30 vuotta. Invertterien ennustettu käyttöikä on paneeleita lyhyempi ja usein invertteri joudutaan vaihtamaan aurinkosähköjärjestelmän käyttöaikana.

Aurinkosähköjärjestelmät ovat teknisesti yksinkertaisia ja suhteessa järjestelmän tuottamaan energiaan niiden valmistukseen käytetty energia on varsin pientä. Toki eroja eri valmistajien välillä on, mutta tyypillisesti aurinkosähköjärjestelmä tuottaa sen valmistamiseen käytetyn energian 0,75 - 5 vuodessa. Kun järjestelmät ovat pitkäikäisiä järjestelmä tuottaa moninkertaisesti sen valmistukseen käytetyn energian.

 

Datasilta seuraa miten eri valmistajat ottavat huomioon omat hiilidioksidipäästöt, kemikaalipäästöt sekä työntekijöiden ja ympäristön hyvinvoinnin omassa toiminnassaan ja otamme nämä huomioon tuotteiden valinnassa.

Ennen järjestelmän hankintaa kannattaa selvittää tarvitaanko järjestelmälle rakennuslupaa. Useissa kunnissa lupaa ei tarvita tai toimenpide ilmoitus riittää, mutta vaatimukset kannattaa tarkistaa. 

 

Jos rakennus on liitetty valtakunnan verkkoon ja aurinkosähköjärjestelmä liitetään rakennuksen sähköverkkoon, täytyy aurinkosähköjärjestelmästä tehdä mikrotuotanto ilmoitus verkkoyhtiölle. Datasilta hoitaa tämän asiakkaan puolesta avaimet käteen toimituksissa.

 

Mikrotuotantoilmoitusta varten tarvitaan sopimus mahdollisen ylijäämäsähkön myynnistä sähköyhtiölle.


Verkkoon kytkettyjen järjestelmien asennuksen saa tehdä vain yritys jolla on sähköasennusoikeudet, kuten esimerkiksi Datasilta Oy:llä. Lisäksi järjestelmästä täytyy tehdä käyttöönottotarkastus.

Sähköautojen lataus

Oman auton latausteho, akkujen kapasiteetti ja omat ajomäärät vaikuttavat siihen, minkä tehoinen latauslaite kannattaa hankkia. Lisäksi asennuspaikan sähkökeskus, sulakkeet, kaapelointi ja sähköliittymän muu sähkön käyttö vaikuttavat siihen, minkä verran tehoa lataukseen on mahdollista käyttää.

Kun autoa ladataan kotona, lataus tapahtuu vaihtovirralla. Tällöin käytetään auton laturia ja auto pyytää sähköä latausasemalta. Useimmat Hybridit eivät pysty lataamaan 3,6 kW suuremmalla teholla. Toisaalta sähköautot joissa akut ovat suurempia saattavat ladata jopa 22 kW tehoa.

Suomalaiset ajavat henkilöautolla vuodessa keskimäärin 18.000 kilometriä. Päivittäisenä ajomatkana tämä tarkoittaa keskimäärin noin 50 km ajomatkaa. Sähköauto kuluttaa energiaa sadalla kilometrillä 15-20 kWh. 50 km ajomatkalla tämä tarkoittaa siis 7,5-10 kWh kulutettua sähköä. Tällaisen sähkömäärän lataamiseen menee esimerkiksi 3,6 kW teholla 2 - 3 tuntia. Jopa pienempikin teho siis riittää esimerkiksi yön yli tapahtuvassa latauksessa, kun ajomäärät ovat pieniä.

Alla olevassa taulukossa on kerrottu, kuinka paljon kilometrejä keskimäärin saadaan ladattua erilaisilla sähkövirran tehoilla yhden ja neljän tunnin aikana.

 

 

Sähkövirta

Teho

1 h

4 h

1x8 A

1,8 kW

9 km

36 km

1x10 A

2,3 kW

12 km

48 km

1x13 A

3,0 kW

15 km

60 km

1x16 A

3,6 kW

19 km

76 km

3x16 A

11 kW

55 km

220 km

3x32 A

22 kW

110 km

440 km

Taloyhtiöiden autopaikoille on olemassa niitä varten suunniteltuja laitteita. Taloyhtiön täytyy kuitenkin tehdä päätös siitä miten sähköautoja voidaan ladata yhtiön autopaikoilla.

 

Päätöksenteon tueksi on hyvä tehdä kartoitus latauspaikkojen toteutusmahdollisuuksista kiinteistössä. Datasilta tekee maksullisia sähköautojen latauskartoituksia taloyhtiöille.

 

Lisätietoja päätöksenteosta asunto-osakeyhtiöissä löytyy esimerkiksi Kiinteistöliiton Ohjeesta sähköautojen latauspisteiden toteuttamiseksi.

 

Lue lisää Kiinteistöliiton sivuilta

ARA myöntää avustusta asunto-osakeyhtiöiden ja niitä palvelevien pysäköintiyhtiöiden toteuttamiin sähköautojen latausinfrahankkeisiin. Ajantasaiset tiedot tuen määristä, ehdoista ja hakemisesta löytyvät ARA:n sivuilta.

 

Lue lisää

Mikä tahansa pistorasia ei sovellu lataamiseen. Viallinen tai hapettunut pistorasia voi aiheuttaa tulipalon vaaran. Kunnossa oleva pistorasiakin voi aiheuttaa vaaraa, mikäli se on liian ohut tai kulkee rakenteissa eristeiden peittämänä.

 

Autojen lämmityspistorasiat, joissa sisätilanlämmittimen käyttö on sallittua ovat yleensä turvallisia myös sähköauton lataukseen, kunhan pistorasia ja pistotulppa ovat hyväkuntoisia.

 

Valtion kestävän kehityksen Motiva ohjeistaa pistorasioiden latauksesta seuraavasti:

 

Teetä asiantuntijalla pistorasian kunnossapitotarkastus ennen latauskäytön aloittamista (pistorasian kunto ja asennuksen soveltuvuus).

 

  • Älä käytä latauksessa jatkojohtoja.
  • Älä käytä irrallisia ajastimia - edullinen ajastin ei välttämättä kestä pitkäaikaista latausvirtaa vaan voi sulaa.
  • Älä jätä hidaslatauskaapelin ohjausyksikköä roikkumaan pistokkeen varaan vaan huolehdi sen tukemisesta latauksen ajaksi.
  • Älä käytä pitkäaikaiseen (yli 2 tuntia) lataukseen yli 8 ampeerin (A) latausvirtaa.
  • Tarkista ½–1 tunnin latauksen jälkeen, ettei pistotulppa ole tulikuuma
    • 8 ampeerin (A) virralla ladattaessa kuumenemista ei saisi tapahtua
    • vaikka pistoke ei kuumentuisi, syöttökaapeli voi kuumentua, joten asennuksen soveltuvuudesta on aina varmistuttava (kohta 1).
  • Keskeytä lataus irrottamalla kaapeli ensin autosta ja vasta sitten kotitalouspistorasiasta. Jos kaapeli irrotetaan pistorasiasta ensin, syntyy kipinöintiä, joka kuluttaa pistokytkintä.

 

Lisätietoja Motivan sivuilta

 

Datasilta tekee myös sähköpistorasioiden kunnossapitotarkastuksia.

Miten toimimme

Suunnittelutyö ja tarjous

Pitävä tarjous ja budjetti

Asennus ja aikataulu

Käyttöönotto ja opastus

Tuki ja jälkihoito

Huollon yhteystiedot

Jani Väliaho
Operatiivinen johtaja

+358 45 111 4108

Lauri Ahlsten
Myyntipäällikkö

+358 50 466 9900

Jaakko Ypyä
Työnjohtaja

+358 44 503 3331

Jukka Raitomäki
Työnjohtaja

+358 46 856 5599

Verkkosivumme käyttää evästeitä saadaksesi parhaan käyttökokemuksen. Jatkaessasi sivuston käyttöä hyväksyt evästeet. Lue lisää